|
Eilisissä TV uutisissa Lex Nokialla kerrottiin olevan kolme tavoitetta, ja yhden näistä kerrottiin olevan tekijänoikeuden suojaaman materiaalin kopioinnin estäminen.
Mikäli kyseessä ei ole uutisten moka, on tieto merkittävä. Tekijänoikeuksia ei olla missään lain valmistelun vaiheessa mainittu. Koko tekijänikeus-sanaa ei hallituksen esityksestä löydy.
Kyseessä voi tietysti olla kyse vain TV uutisten tekemästä virheestä.
Toisaalta, tällä selittyisi miksi lakia ei olla selkeästi rajattu yrityksiin vaan myös yliopistot ja oppilaitokset ovat mukana. Nämähän eivät (nykyään) ole vastuussa opiskelijoiden mahdollisista tekijänoikeusrikoksista.
Mutta on siis aivan mahdollista, että näen salaliittoja siellä missä niitä ei ole. Itseasiassa toivoin itsekin, että kyseessä on vain TV uutisten moka.
Lisäys 25.2.09 klo 15:59: Petteri Järvisen blogissa on selitys tuolle tekijänoikeusväitteelle ”Selvittelin eilisessä tv-uutisessa silmiin pistänyttä kohtaa tekijänoikeusloukkauksista.
Tekstin taustalla oli erään henkilön puhelinhaastattelu, jossa hän oli ottanut yhtenä esimerkkinä esille tilanteen, jossa yritystä uhkaa korvausvastuu työntekijän laittoman nettikopioinnin seurauksena. Tällainen voisi olla tilanne, jossa valvontaoikeus uuden lain nojalla tulisi kyseeseen ja oikeuttaisi selvittämään, kenen koneesta laiton liikenne on peräisin”
Muista kommenteista sain käsityksen, että tuo tieto on tullut EK:sta. Ainakaan vielä en ole saanut itse vastausta YLE:ltä
Lisäys 25.2.09 klo 16:28
Sain juuri YLE:ltä vahvistuksen siitä, että tuon takana on EK. ”Elinkeinoelämän keskusliitto perusteli mm. sillä argumentilla, miksi laki on heille tärkeä”
Jo kuolleeksi luultu Hakaniemen toriparkki on edelleen hengissä. Rakennusyhtiö YIT on kaikessa hiljaisuudessa jatkanut neuvotteluja kiinteistösijoittajien kanssa.
Suunnitelman jatkuminen oli yllätys mm. Hakaniemen hallin yrittäjille, jotka viime vuonna keräsivät hanketta vastustavan 3000 nimen adressin. Adressia luovuttettaessa heille kerrottiin, että hanke on haudattu. Hankkeesta on yllättynyt myös Kiinteistäviraston halli- ja ulkomyynnin päällikkö Tapani Sademies. YIT:n varaus on hänen tietojensa mukaan rauennut.
Hankkeessahan on kyse Hakaniemen torin alle suunitellusta liki 7000 neliön torikeskuksesta. Maan alle tulisi myös 500 auton parkkihalli.
Vaikka kaikki hallin kauppiaat eivät torin alle rakennettavaa kauppakeskusta pelkääkään, niin Kaupunkisuunnittelu viraston teettämässä kaupallisessa selvityksessä ilmeni, että kauppakeskittymä olisi uhka hallin ja lähikauppojen tulevaisuudelle. Etenkin iso päivittäistavarakauppa siirtäisi painopistettä maan alle.
Hanketta puolusteltiin aikoinaan Hakaniemen elävöittämisellä. Onko elämän siirtäminen maan alle alueen elävöittämistä?
Hakaniemessä ei parkkipaikkoja kieltämättä liikaa ole, mutta helpottaisiko parkkihalli tilannetta, vai houkuttelisiko se entistä enemmän autoja Hakaniemeen? Ja mikäli koko 7000 nekiön kauppakeskittymä toteutuu, niin riittäisikö sille nuo 500 parkkipaikkaa?
Viime joulukuussa syytin RKP:tä Pro Nuuskapuolueeksi. Tänään he todistivat minun olleen oikeassa. Tänään nimittäin Eduskunnassa keskusteltiin RKP:n jättämästä aloitteesta nuuskan myynnin sallimiseksi.
Laskevien kannatuslukujen edessä on RKP ilmeisesti alentunut pitäään kannattajansa nuuskan voimalla riveissään.
Perustelut nuuskan myynnin sallimiseksi ovat edelleen paitsi huteria, myös samat kuin esim. kannabiksen sallimista vaativilla.
Kokoomuksen Timo Heinonen oli samaa mieltä kanssani siitä, että RKP:n logiikalla pitäisi sallia myös huumausaineiden käyttö.
Facebookissa on nuuskan myynnin sallimista vastustava ryhmä Nuuskaton Suomi
Bussi 506, ”tiedelinja”, kulkee Viikistä Kumpulan kautta Otaniemeen. Yliopistokampusten välisiä joukkoliikenneyhteyksiä halutaan parantaa.
Ratkaisuna on pidetty ns. Pietari Kalmin kadun jatketta, jossa jossa bussi ensin nousisi mäelle ja sitten laskisi alas Kumpulanlaaksoon uutta, varta vasten rakennettavaa katua pitkin.
Saatava hyöty olisi matka-ajan lyheneminen 5min. kuljettaessa sen reitti päästä päähän.
Kaupunkisuunnittelulautakunta on kuitenkin hylännyt tämän ratkaisun jo kahdesti mutta apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä käytti oikeuttaan ja otti asian pois kaupunkisuunnittelulautakunnalta vieden sen suoraan kaupunginhallitukseen.
2.2. Kaupunginhallitus hyväksyi Pietari Kalmin kadun rakentamisen huolimatta siitä, että osa kaupunginhallituksen jäsenistä eivät edes olleet käyneet paikan päällä tutustumassa ympäristöön, johon uusi katu aiotaan rakentaa.
Pietari Kalmin katu nousee jyrkästi Kustaa Vaasan tieltä Kumpulanmäelle, samoin lasku Kumpulanlaaksoon olisi jyrkkä. Bussit eivät pysty liikennöimään sitä pitkin talvella, ellei katua lämmitetä.
Huolimatta taloudellisesta tilanteenteesta ja ilmaston lämpenemisestä kaupunki siis rakentaa kalliin kadun lämmityksineen, jotta linja 506 kokonaismatka-aika vähenisi n. 5 minuutilla…
Suomalainen palomiesten eläkeikä ihmetyttää maailmalla. Vanhasen II hallitus on hallitusohjelmassaan luvannut ratkaista pelastusalan eläkeikäkysymyksen. Suomessahan pelastustehtäviä tekevien palomiesten eläkeikä on 63-68 vuotta.
Ranskassa, Hollannissa ja Irlannissa eläkeikä on 55-vuotta. Portugalissa ja Britanniassa 50-vuotta. Näissä maissa Suomen eläkeikää pidetään aiheellisesti kohtuuttomana. Kansainvälinen työjärjestö ILO suosittelee, että palomiesten eläkeiän pitäisi olla korkeintaan 55 vuotta. Ruotsissa on saavutettu kompromissi, jossa palomies pääsee eläkkeelle 58-vuotiaana.
Työterveyslaitos on tutkinut useissa eri tutkimuksissa työkyvyn säilymistä palomiehen ikääntyessä. Tutkimusten mukaan työkyvynylläpito alkaa palomiehillä vaikeutua 45 ikävuoden tienoilla. Yli 55- vuotiaista palomiehistä korkeintaan yksi tuhannesta voi selviytyä ylikuormittumatta ja terveyttään vaarantamatta vaativista savu- tai kaasu-sukellustehtävistä.
Jo nyt sammutustehtävissä joudutaan miettimään kuka vuorossa olevista palomiehistä selviää mistäkin tehtävässä.
Helsingin pelastuslaitoksessa miehistön keski-ikä on nyt hiukan yli 40 vuotta. Kaukana ei ole aika kun saamme Suomeen ensimmäisen paloaseman, jonka miehistö koostuu pelkästään yli 50-vuotiaista palomiehistä.
Edellinen sisäministeri, Kari Häkämies totesi kaksi vuotta sitten, että ”Me tiedämme, että pelastustoimen henkilöstön 65 vuoden eläkeikä ei ole tästä maailmasta”.
Hallituksen on aika lunastaa lupauksensa. Kyseessä on kansalaisten turvallisuus.
Helsingin hätäkeskuksen siirryttyä Valtion Hätäkeskuslaitoksen alaisuuteen, on se jatkuvasti ollut hätätilassa. Heikentynyt suorituskyky ja tekninen toimintavarmuus aiotaan nyt saada kuntoon. Ratkaisu on siirtää keskus toisiin tiloihin. Helsingin hätäkeskuspäivystäjät aiotaan siirtää samoihin tiloihin Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen kanssa Keravalle.
2005 tehdyssä hätäkeskusuudistuksessa luotiin yhtenäinen malli koko Suomeen. Se mikä toimii Nurmijärvellä ja Siilinjärvellä pitäisi toimia yksi yhteen myös Helsingissä.
Mutta eipä vaan toimi. Uudistusta tehdessä (ja sen jälkeen) ovat kaikki asiantuntijat vastustaneet mallia pääkaupungin osalta.
Siirtoa eivät vastusta siis vain hätäkeskuksessa työskentelevät, vaan myös Helsingin palomiehet, joiden mielestä uudistus vaikuttaisi suoraan hätätilanteisiin joutuneiden kansalaisten ja kentällä työskentelevien viranomaisten turvallisuuteen.
Kiistassa ei siis ole kyse siitä, että hätäkeskusten työntekijät eivät haluaisi siirtyä töihin Keravalle, vaan siitä, että toiminnasta vastaavien tahojen olisi syytä viimein tunnistaa pääkaupungin poikkeava toimintaympäristö ja sen korkeat riskit, sekä räätälöidä ratkaisu, joka toimisi myös maamme pääkaupungissa.
Kyseessä ei myöskään ole Helsinki vastaan muu Suomi tilanne. Kyseessä on Helsingin ja helsinkiläisten turvallisuus.
Yksi tämän hetken muoti-ilmiöistä on perussuomalaisten haukkuminen, ellei jopa demonisointi.
Mitä yksikin perussuomalainen tekee tahi sanoo, tuntuu muuttuvan perussuomalaisten viralliseksi linjaksi, jolla on Timo Soinin siunaus. Kaikki Soinin yritykset irtisanoutua yksittäisten ihmisten sanoista ja teoista tulkitaan venkoiluksi. Ja samaan hengenvetoon vaaditaan niistä irtisanoutumista.
Tikulla silmään joka vanhoja muistelee, mutta tulee mieleen talvi/kevät 2003. Silloinhan eräs kansanedustajaehdokas ansoitui median silmissä huumekannanotoillaan, ja julkisilla ”pössäyttelyillä”. Kyseinen henkilö taisi yllyttää pummila matkustamiseenkin. Sen jälkeen yksi kansanedustajakin myönsi pölläytelleensä, ”kun kaverit bailuissa tarjosi”.
Tuolloinen kyseisen puolueen puheenjohtaja kommentoi, että puolueeseen on pesiytynyt anarkisteja, ja nimitteli toimittajia keskitysleirin vartijoiksi. Kyse oli kuulemma yksittäisistä henkilöistä, ei puolueen linjasta.
Muistuttaa hieman perussuomalaisten tilannetta tänä päivänä, vai mitä?
Kyseinen puolue vain tuntuu unohtaneen tapahtuman, ja kierrättää saamansa kohtelun Soinille. Edes heiltä ei sympatiaa, saati armoa löydy.
En kiellä, etteikö Perussuomalaisten helmoista ja riveistä löytysi ihmisiä, joiden mielipiteet peloittavat minua. Vielä enemmän perussuomalaisista löytyyy niitä, joiden kanssa olen pääsääntöisesti eri mieltä. Toisaalta voin käytännössä sanoa saman kaikista puolueista. Myös omastani.
Yksi seikka joka kannattaa muistaa on, että kun alkukesästä 2003 vastaavassa tilanteessa eräs toimittaja tivasi taas kerran huumeasioista tuolta puheenjohtajalta, hän haukkui toimittajan keskitysleirin vartijaksi. Kun Timo Soinia grillattiin ”Autetaan somaliystävämme takaisin Afrikkaan” ryhmästä, tämä haukkui ryhmän perustajat Tupauunoiksi. Mielestäni tuo on kohtuullisen suuri ero suhteessa kritiikkiin.
Stanfordin yliopisto on aloittanut vanhemmille suunnatun kurssin Facebookin saloihin. Vastuullinen vanhemmuus vaatii että vanhemmat tietävät mitä lapset tekevät, toteaa kurssin vetäjä Linda Phillips.
Vastaavia kursseja tarvittaisiin Suomeenkin. Tietokoneet ja netti ovat vanhemmillekin tuttuja paikkoja, ja moni kuuluu Facebookkiin ja muihin sosiaalisiin verkostoihin. Nuorilla, ja lapsilla, on kuitenkin ”omat juttunsa” netissä. Harva vanhempi tietää mitä ja missä lapset ja nuoret netissä puuhastelevat.
Nettiaikana ikänsä elänyt nuori voi kyllä tuntua netin asiantuntijalta, mutta käsittääkö hän netissä piileviä karikoita? Vastuullinen vanhemmuus vaatii, että vanhemmat tietävät mitä lapsi tekee, myös netissä.
En tarkoita nyt netin käytön kyttäämistä, tai vastuullisuuden ulkoistusta sensuuriohjelmille, vaan vanhempien opastusta. Yleensähän jälkikasvu opastaa vanhempiaan. Teknisissä asioissa monesti tämä onkin parasta.
Mutta lapsi, nuori, on juuri sitä, lapsi. Ja vaikka lapsi, tai nuori, kuinka vaikuttaisi suveneerilta netin käyttäjältä, tarvitsee hän netissäkin aikuisen turvaa. Ja monet vanhemmat tarvitsevat tukea ja opastusta, jotta voisivat itse tukea jälkikasvuaan. Ei mitään uhkakuvien maalausta ja netin kauhujen liioittelua, vaan asiallista tietoa mm. sosiaalisista verkostoista ja yksityisyydestä netissä.
Stanfordin kurssit täyttyivät hetkessä, vastaaville olisi taatusti kysyntää myös Suomessa.
Suvi Lindén oppi kantapään kautta, että kansa ei ymmärrä, että Lex Nokian tapaisista asioista pitää puhua neutraalisti ja objektiivisesti. Kummallisena ministeri pitää sitä, että hänet ymmärrettiin väärin, vaikka hän kuvaili, kärjisti ja yritti olla huumorintajuinen ollessaan neutraali ja objektiivinen.
Olisihan kansan pitänyt tajuta, että sanoessaan, että ”Yritys voi vaatia työntekijäänsä vaikka riisumaan alasti”, hän tarkoitti, että ”tietenkään työntekijää ei voi vaatia riisuutumaan”.
Kun ministeri puhuu, niin vastuu siirtyy kansalle.
Liian uteliaat atk-tukihenkilöt voivat joutua käräjille, jos tietosuojalaki Lex Nokia astuu voimaan varoittaa Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäverkkoyksikön päällikkö Juhapekka Ristola Lapin Kansan haastattelussa.
Liian uteliaat voivat kyllä jo nykyisen lain mukaan joutua paitsi käräjille, myös leivättömän pöydän ääreen. Esimerkkinä vaikkapa tapaus Sonera. Vaikka it-väki toimi ylimmän johdon painostuksesta, niin häkki heilui alaisille, ei ylimmälle johdolle.
Itse asiassa, mikäli Lex Nokia astuu voimaan, niin linnareissun vaara pienenee nykyisestä. Nykyäänhän tunnistetietoja ei saa käsitellä kuin oikeuden määräyksestä. Käytännössä vasta Lex Nokia toisi oikeuden käsittelyyn.
|
|
|
